Helle voitti.

Viimeinen kilpailupäivä kainuussa oli väsyneiden miesten taisto. Brotelai ei lähtenyt kisaan, koska oli edellisenä päivänä hyytynyt helteeseen. Minä yritin lähteä kisamielessä liikkeelle. Kolmannelle rastille juostessa päätin vaihtaa vapaalle. Mihin tässä on kiire? Eihän tänne tultu juoksemaan itseään hengiltä. Kävelin kaksi tai kolme rastiväliä, sitten paarmat ajoivat liikkeelle. Loppu rata meni mukavasti pääosin hölkötellen. Yhdestä puusta tosin tippui kusiaisia niskaan ja rasti tuki vahingossa vastaan, kun juoksin vain suunnalla ja hakkasin selkää. Loppuradalla väsynyt kanssakilpailija saavutti minut, mutta hortoili nestehukassa samaa vauhtia kuin minä. Varmistin loppusuorakisan voiton kilpailun nopeimmalla ajalla. Tahitin mietteitä en ole kuullut. Väliajoista päätellen mies on ollut väsynyt raataja ja vauhti oli hitaampaa kuin aikaisempina päivinä. Sir michaelin nilkka ei millään olisi kestänyt vielä metsässä juoksemista, joten kisailut jäivät hänen osaltaan tulevaisuuteen. Toivottavasti mies pääsee nopeasti juoksukuntoon, että lomalle suunniteltu tiukka maratonkuuri on mahdollinen toteuttaa.